771/2014 Art. 3Riskinarvioinnin yleiset periaatteet

Riskinarvioinnissa on tunnistettava muuntogeenisen eläimen mahdollisesti lisääntyneet tai vähentyneet haitalliset ominaisuudet, jotka johtuvat geenitekniikalla aikaansaadusta muutoksesta tai muutoksista vastaanottajaeläimen aikaisemmissa ominaisuuksissa. Muuntogeenisen eläimen mahdollisina haitallisina ominaisuuksina pidetään: 1) ihmisille, eläimille tai kasveille aiheutuvia terveyshaittoja, tauteja tai muita haittavaikutuksia, mukaan lukien allergeeniset tai toksiset vaikutukset, infektiot ja loisiminen; 2) vahingollisia vaikutuksia, jotka johtuvat siitä, ettei eläimen mahdollisesti välittämää tautia enää pystytä hoitamaan tai estämään tehokkaasti, mukaan lukien taudinaiheuttajan isäntäkirjon muutoksen aiheuttamat välilliset vaikutukset, eläimen muuttuminen uudeksi taudinaiheuttajalähteeksi tai tautivektoriksi taikka loisen lääkeherkkyyden vähentyminen; 3) vahingollisia vaikutuksia, jotka johtuvat muuntogeenisen eläimen asettumisesta tai leviämisestä ympäristöön; 4) vahingollisia vaikutuksia, jotka johtuvat lisätyn geeniaineksen luonnollisesta siirtymisestä muihin organismeihin; sekä 5) sellaisia muuntogeenisen eläimen ravinnonkäytössä, käyttäytymisessä, lisääntymiskyvyssä tai -tavoissa tapahtuneita muutoksia, jotka voivat laajentaa eläimen ravinnokseen käyttämien lajien kirjoa, lisätä aggressiivisuutta tai hallitsematonta lisääntymistä tai aiheuttaa muita merkittäviä haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia.

Riskinarvioinnin tulee perustua: 1) kaikkien mahdollisesti haitallisten vaikutusten tunnistamiseen, erityisesti sellaisten, jotka liittyvät: a) vastaanottajaeläimeen; b) luovuttajaorganismista peräisin olevaan lisättyyn geeniainekseen; c) vektoriin; d) tuloksena saatuun muuntogeeniseen eläimeen; 2) toiminnan luonteeseen; 3) mahdollisten haittavaikutusten vakavuuteen; sekä 4) todennäköisyyteen, jolla mahdolliset haittavaikutukset toteutuvat.