388/2020 · Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikeluettelosta
388/2020 Art. 2Erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys
2 Luku Lajikkeen tuntomerkkien ja viljelyarvon tutkiminen
Lajiketta pidetään: 1) muista lajikkeista erottuvana, riippumatta siitä, onko lajike luonnosta löydetty tai jalostettu, jos se voidaan yhden tai useamman lajikkeelle ominaisen tärkeän tuntomerkin perusteella selvästi erottaa muista Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tunnetuista saman kasvilajin lajikkeista. Lajikkeen tuntomerkkien on oltava sellaiset, että niiden perusteella on mahdollista tarkasti tunnistaa ja erottaa lajike muista lajikkeista, 2) pysyvänä , jos sen lajikekuvauksen mukaiset olennaiset tuntomerkit ovat pysyviä ja muuttumattomia, kun lajiketta viljellään tai lisätään usean sukupolven ajan tai jalostajan tarkoittaman lisäysketjun loppuun asti, 3) riittävän yhtenäisenä , jos sen kasvuston muodostavat kasvit ovat, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, geneettisesti tunnistettavia ja ulkoisten tuntomerkkien osalta keskenään samanlaisia.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tunnettuina lajikkeina pidetään ETA:n jäsenvaltioissa kaikkia niitä lajikkeita, jotka silloin kun uuden kasvilajikkeen hyväksymistä koskeva hakemus on jätetty käsiteltäväksi, a) on mainittu EU:n yleisessä viljelykasvien tai vihanneskasvien lajikeluettelossa; tai b) on hyväksytty tai joille on haettu hyväksyntää Suomessa tai muussa ETA:n jäsenvaltiossa joko sertifiointia ja markkinointia varten tai vihanneskasvien standardisiemeneksi merkitsemistä varten.
Lajiketta ei kuitenkaan pidetä tunnettuna, jos edellä mainitut edellytykset eivät ole enää voimassa kaikissa ETA:n jäsenvaltioissa silloin kun päätös uuden lajikkeen hyväksymisestä tehdään.
Lajike katsotaan erottuvaksi, yhtenäiseksi ja pysyväksi, jos se täyttää lajiketutkimuksessa yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 2) tai niiden puuttuessa kansainvälisen uusia kasvilajikkeita suojaavan liiton (UPOV) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 3).
Jos lajiketutkimuksessa sovelletaan lajille CPVO:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava kaikkiin lajikeominaisuuksiin. Jos lajiketestauksessa sovelletaan lajille UPOV:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava vähintään vaatimuksissa tähdellä (*) merkittyihin ominaisuuksiin. Lajikeominaisuuksiin voidaan jättää viittamatta, mikäli ominaisuuden havainnointi on mahdotonta jonkin muun ominaisuuden ilmenemisen vuoksi tai mikäli tutkimuksen aikana vallinneet ympäristöolosuhteet estävät ominaisuuden ilmenemistä. CPVO:n ja UPOV:n antamien testauksen yleisohjeiden puuttuessa lajille sovelletaan olemassa olevia kansallisia säännöksiä.