1096/1999 Art. 21

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankintaarvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti: 1) Hoitoalan rakennukset: – Keskussairaalat 5 170 mk/m 2 . – Aluesairaalat 4 160 mk/m 2 . – Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 860 mk/m 2 . – Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 380 mk/m 2 . – Vankilat 890 mk/m 3 . 2) Kokoontumisrakennukset: – Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 390 mk/m 2 . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset. – Kirjastorakennukset ja arkistot 3 320 mk/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin. – Museot ja taidegalleriat 3 090 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja. – Seurakuntatalot 3 860 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja. – Nuorisotalot 3 500 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja. – Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 580 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja. – Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 970 mk/m 3 . – Monitoimi- ja urheilutalot 3 380 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja. – Stadion- ja katsomorakennukset 3 310 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja. 3) Opetusrakennukset: – Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 740 mk/m 2 . – Ammattikoulut- ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 500 mk/m 2 . – Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 860 mk/m 2 . 4) Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset: – Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 4 020 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin. – Nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 5 690 mk/m 2 . – Tietoliikennerakennukset 2 430 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa. – Kasarmirakennukset 2 600 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 090 mk/m 2 . – Paloasemarakennukset 3 310 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 960 mk/m 2 . – Vesitornit, yli 750 vesi-m 3 2 220 mk/vesi-m 3 alle 750 vesi-m 3 2 960 mk/vesi-m 3

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.